Voimassaolevat säännöt

Voimassaolon alku: 05.08.2024 11:49:35

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Kulttuuritila Nuijamies ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistys on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.

YHDISTYKSEN TARKOITUKSENA ON
– edistää, tukea, tuoda ja tuottaa kulttuuria.
– vahvistaa eri kulttuuritoimijoiden verkostoitumista sekä
– tarjota ratkaisuja kulttuuritoimijoille työskentely-, esiintymis-, näytös- ja näyttelytiloiksi
pääosin Lappeenrannan seudulla.

TARKOITUKSENSA TOTEUTTAMISEKSI YHDISTYS

– Voi pitää yllä kulttuuritiloja
– Voi järjestää konsertteja, näytöksiä, taidenäyttelyitä, soveltavaa taidetoimintaa ja niihin
verrattavia tilaisuuksia
– Voi järjestää omia tapahtumia ja osallistua muiden tahojen järjestämien tapahtumien
toteuttamiseen
– Voi järjestää työpajoja, tiedotus-, tutkimus- ja koulutustilaisuuksia, harjoituksia, residenssejä
ja muuta kulttuuria tukevaa toimintaa
– Voi julkaista taideteoksia
– Voi tehdä yhteistyötä muiden kulttuurialan toimijoiden kanssa

TOIMINTANSA TUKEMISEKSI YHDISTYS

– Voi järjestää konsertteja, näytöksiä ja niihin verrattavia tilaisuuksia, sekä tapahtumia,
koulutuksia, kulttuuriin liittyvää konsultointia ja kulttuurialan palveluja.
– Voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta
– Yhdistyksen omistuksessa olevien kiinteistöjen myymisestä voidaan tehdä päätös
hallituksen esityksestä varsinaiselle tai ylimääräiselle yhdistyksen kokoukselle, jossa päätös
voidaan tehdä kokouksessa paikalla olevien jäsenten antamien äänien yksinkertaisella
enemmistöllä.
– Voi vuokrata tilojaan, kalustoaan ja mainostilaa
– Voi järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia hankittuaan asianmukaisen luvan.
– Voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
– Voi myydä taideteoksia ja muita tarkoitukseen soveltuvia tuotteita
– Voi harjoittaa kustannustoimintaa
– Voi harjoittaa ravintolatoimintaa.

3. Jäsenet

Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja
säännöt. Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Jäsen voi olla joko varsinainen, kannatus-, yhteisö-, tai kunniajäsen.
– Varsinainen jäsen on henkilö, joka maksaa vuotuisen jäsenmaksun. 15 vuotta täyttänyt varsinainen jäsen voi tulla valituksi yhdistyksen hallitukseen.
– Kannatusjäsen voi olla henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka maksaa vuotuisen
kannatusjäsenmaksun. Kannatusjäsen ei voi tulla valituksi yhdistyksen hallitukseen, eikä tällä
ole äänioikeutta.
– Yhteisöjäsen on oikeuskelpoinen yhteisö, joka maksaa vuotuisen jäsenmaksun.
Yhteisöjäsen ei voi tulla valituksi yhdistyksen hallitukseen, eikä tällä ole äänioikeutta.
– Kunniajäsen on henkilö, joka on kunnostautunut yhdistyksen toiminta-alalla ja jonka
yhdistys kutsuu kunniajäseneksi. Kunniajäsen ei maksa jäsenmaksua, eikä hän voi tulla
valituksi yhdistyksen hallitukseen. Hallitus voi päättää hallituksen kokouksessa
kunniajäsenen kutsumisesta.
Jäseniltä perittävän jäsenmaksun suuruuden kullekin jäsenryhmälle päättää syyskokous.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet,
joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Jäsenmaksu

Jäsenet maksavat jäsenmaksua. Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 2-8 muuta varsinaista jäsentä sekä 0-8 varajäsentä.
Uuden hallitukseen pyrkivän jäsenen tulee toimittaa CV ja hakemus hallitustoimeen viimeistään 7 vrk ennen syyskokousta. Hallitus haastattelee hallitukseen pyrkivän jäsenen ennen syyskokousta ja hallituksen valintaa.
Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai
ulkopuoleltaan sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan tai
sihteerin kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen
jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet sen jäsenistä mukaan lukien joko
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
Hallituksen päätöksenteko menetelmä on sosiokratia, jossa jäsenet päättävät asioista
yhteisesti ja jossa kaikki jäsenet tulevat kuulluiksi. Päätökset tehdään konsensusperiaatetta
noudattaen. Konsensus tapahtuu, kun kaikki jäsenet ovat samaa mieltä päätöksestä. Mikäli
konsensusta ei saavuteta, neuvotellaan suostumuspäätös. Suostumus tapahtuu, kun kukaan
jäsenistä ei asetu vastustamaan päätöstä. Tilanteessa, jossa suostumuspäätöskään ei ole
mahdollinen, päätöksen ratkaisee kahden kolmasosan (2/3) äänienemmistö. Jos 2/3 äänienemmistö ei ole mahdollinen, äänet ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus on puheenjohtajalla yksin, sekä varapuheenjohtajalla, sihteerillä ja taloudenhoitajalla kaksi yhdessä. Yhdistyksen hallitus voi myöntää nimenkirjoitusoikeuden myös muille henkilöille yksin.

8. Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta.
Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin
päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla
kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-
toukokuussa. Yhdistyksen syyskokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä syys-joulukuussa.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo
siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista
jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on
pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on
esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä, kannatus- ja yhteisöjäseniä lukuun
ottamatta, yksi ääni.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide,
jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään 14 vuorokautta ennen
kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, sähköpostitse tai sosiaalisen median kautta.

11. Kevätkokous

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa
kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajan/tilintarkastajan lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle
ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevätkokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Syyskokous

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa
kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Vahvistetaan talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
7. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

13. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

14. Muutoin noudatettakoon mitä yhdistyslaissa säädetään